Alueen historiaa

DSCF1146

Välähdyksiä Omakotiyhdistyksen historiasta

Tammikuun 9 päivänä 1938 Nekalan kansakoululle kokoontui joukko omakotitalojen omistajia keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta.  Kokouksen yksimielinen päätös oli, että paikkakunnalle olisi perustettava omakotiyhdistys, joka pyrkisi poistamaan alueella vallitsevia puutteita. Erityisesti huolta aiheutti valtateiden heikko kunto ja teiden kunnostamisen siirtäminen yksityisten talonomistajien huoleksi.

Viinikan-Nekalan Omakotiyhdistys ry:n perustava kokous pidettiin 15.2.1938 Toivosen perikunnan huoneistossa. Perustettaessa yhdistykseen liittyi 36 jäsentä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Uuno Juslén. Yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 17.5.1938.

Suuri vuokrakiista

1960-luvun alussa Tampereella oli kova pula tonttimaasta ja kaupungin päättävissä elimissä heräsi ajatus kaavoittaa Viinikan omakotialue kerrostaloalueeksi. Samaan aikaan vireillä oli muitakin hankkeita, kuten moottoritien rakentaminen Iidesjärven eteläpuolitse.

Kaupunginvaltuusto päätti 26.6.1963 jättää uusimatta vanhenevat vuokrasopimukset ja siten pitää tilanteen avoinna uusille suunnitelmille. Viinikan ja Nekalan asukkaita uhkasi häätö ja talojen arvo romahti. Asukkaat kuitenkin alkoivat puolustaa kotejaan.

Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys järjesti 6.10.1963 yleisen kokouksen, jossa pohdittiin vaikeaa tilannetta. Keskustelujen tuloksena Omakotiyhdistys lähetti kaupunginvaltuustolle kirjelmän, jossa vastustettiin sekä vireillä olevaa moottoritiehanketta että vaadittiin kaupunkia jatkamaan vuokrasopimusta niiden vuokralaisten kanssa, joiden vuokra-aika oli päättynyt tai päättymässä.

DSCF1173Koska kirjelmä ei tuottanut tulosta omakotiyhdistys vei kiistan vuokrasopimusten uusimisesta Turun maanjako-oikeuteen. Apuun tulivat myös Suomen Pienkiinteistöliitto ja Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö. Omakotiyhdistys palkkasi asianajajakseen hovioikeudenneuvos Antti Poukan. Hänen apulaisenaan toimi voimiaan säästämättä omakotiyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Alpo Salminen.

Prosessin kestäessä laki vuokra-alueiden järjestelyistä kaupungeissa ja kauppaloissa ehti muuttua siten, että kaikki ne, joilla joskus  oli ollut vuokraoikeus pääsivät sitä etuoikeutetusti uudestaan hakemaan. Tämä ratkaisi myös Viinikan ja Nekalan tulevaisuuden. 6.3.1972 kaupunginvaltuusto päätti uusia vuokraoikeudet 50 vuodeksi. 1980-luvulla hyväksyttiin säilyttävä kaava, joka suojelee Etu-Viinikan vanhoja puutaloja ja kieltää kaupunginosan yleisilmeen tuhoamisen.

Koonneet Riitta Järvenpää-Kirkkola ja Veikko Kirkkola

Lähteitä: Pertti Järvisen moniste Viinikka-Nekalan historiasta syyskuulta 1988, Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys r.y. 30-vuotishistoriikki, 1968, Viinikka-Nekala, Pula-aikaa ja puutaloja, Mari Maasilta 1997.

 

Kirjallisuutta Viinikan ja nekalan alueen historiasta:

Viinikka-Nekala, Pula-aikaa ja puutaloja, Mari Maasilta 1997. (Kirjan painos on loppuunmyyty, uusi painos ilmestyy vuonna 2015 Viinikan-Nekalan Omakotiyhdistyksen kustantamana)

Tamperelaiset, tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918-1940, jarmo peltola, Sami Suodenjoki ja Jouni keskinen 2005.

Luusoppaa ja Liptikkaa- ruokatarinoita Iidesjärven rannalta, toim. Terhi Friman 2012. Keittokirjaa voi ostaa Omakotiyhdistyksen kautta tai mm. Nekalan kirjastosta.

 

Viinikan-Nekalan alueen historiaa muualla verkossa:

Viinikan alueen kaavoittaminen Hatanpään kartanon entisille maille

Viinikan-Nekalan alueen kehitys 1920-40-luvuilla

Artikkeli Viinikan-Nekalan alueesta Aamulehdessä 13.9.1936