Hyvät nekalaiset, viinikkalaiset ja kaikki muutkin. Odotus on vihdoin päättynyt ja Nekalaan avataan uusi kirjasto maanantaina 7. syyskuuta 2020. Omakotiyhdistys ja alueen asukkaat ovat vuosia kamppailleet oman kirjaston puolesta ja nyt on aika iloita.
Uusi Nekalan kirjasto toimii omatoimikirjastona. Kirjastoon pääsee sisälle kirjastokortilla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjastossa ei ole säännöllisesti henkilökuntaa paikalla. Kirjojen lainaus ja palautus onnistuu automaateilla. Kirjastossa voi myös lukea lehtiä, opiskella tai työskennellä sekä käyttää asiakaskonetta ja tulostinta.
Uuden konttikirjaston suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehti Anne Lehtinen Tampereen tilapalveluista, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg ja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmapäällikkö Maarit Helén. Mukana on ollut myös aluekirjaston johtaja Taina Sahlander. Uusi Nekalan kirjasto on Suomen ensimmäinen siirtokelpoiseen vuokrakonttiin rakennettu kirjasto. Kirjasto koostuu muunneltavista moduuleista, ja sen pinta-ala on 145 m2.
Kirjaston yhteystiedot:
Nekalan kirjasto
Lounaantie 2
33900 Tampere
p. 040 800 7811, kirjasto.nekala@tampere.fi
Avauspäivänä 7. syyskuuta klo 17 Tampereen kaupunginkirjasto järjestää kirjaston YouTube-kanavalla virtuaalisen tutustumiskierroksen uuteen kirjastoon. Kierroksella kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg, kokoelmapäällikkö Maarit Helén ja kirjastonhoitaja Essi Korpi kertovat konttikirjaston suunnittelusta ja esittelevät uutta kirjastoa. Kierrosta voi seurata suorana tai katsoa jälkikäteen tallenteena.
Elokuun lopussa vietetään jälleen valtakunnallista siivouspäivää. Viinikan ja Nekalan alueella järjestetään tuolloin 29.8. kaikille avoin pihakirpppistapahtuma. Pihakirppikset ovat avoinna klo 11-15. Tapahtumassa kuka tahansa alueen asukas voi myydä omalla pihallaan itselleen tarpeetonta tavaraa. Kaikki alueen kotitaloudet ovat tervetulleita mukaan tapahtumaan!
Muista merkitä pihakirppiksesi kadulle selkeästi näkyvällä kyltillä, että asiakkaat löytävät perille. Kylteissä luovuuden käyttö on eduksi.
Voit ilmoittaa Facebook-tapahtumassa osallistumisesta ja kertoa myynnissä olevasta tavarasta.
Viinikan-Nekalan Omakotiyhdistys ry:n hallitus on päättänyt siirtää sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltävät asiat syyskokouksen yhteyteen. Lisätietoja asiasta on tulossa alkusyksystä.
Nyt keväällä kannattaa tiirailla Viinikanojaa sillä silmällä, näkyisikö siellä isoja kaloja ja lähettää havainnoista postia kalatutkijoille.
Purosta on saatu koekalastuksessa peräti kolmikiloisia ja 70-senttisiä toutaimia. Ne ovat harvinaisia särkikaloja, jotka nousevat kutemaan kotipuroomme silloin, kun veden lämpötila on seitsemän astetta. Sopiva ajankohta toutaintarkkailuun lienee säiden mukaan huhti-toukokuun vaihteessa.
Koekalastuksesta on video kaksi vuotta sitten, kun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kalatutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa toutaimen nousua Viinikanojaan. Katso video tästä.
Pystyykö kutemaan?
Havaintojen perusteella kalatutkijat voivat päätellä, lisääntyykö toutain Viinikanojassa, jolloin lajia ei tarvitsisi istuttaa Pyhäjärveen, vaan kanta pitäisi yllä itseään luontaisesti.
Toutain on harvinainen kala. Sitä on elänyt alun perin vain Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöissä. Kymijoelta laji hävisi vesien likaantumisen vuoksi.
Kokemäenjoen vesistössä toutain säilyi ympäristömuutoksista huolimatta, vaikka toutaimelle sopivia monia kutupuroja perattiin.
Toutain on onnistuttu pitämään elossa 1980-luvulta alkaneiden istutusten avulla, ja myöhemmin kutupuroja ja -jokia on kunnostettu. Nykyisin toutain lisääntyy muutamassa joessa – kuten toivottavasti myös pari vuotta sitten kunnostetussa Viinikanojassa.
Lähetä havaintosi limnologi Heikki Holstille Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistykseen: heikki.holsti (at) kvvy.fi
Mätipallosissa näkyy mustana pisteenä silmänaiheet.
Jos kaikki menee hyvin, ensi kesän loppupuolella Viinikanojassa uiskentelee jopa kymmensenttisiä taimenenpoikasia. Ne ovat peräisin huhtikuussa istutetusta mädistä, jota upotettiin puroon pienissä rasioissa.
Kaikkiaan rasioissa oli litra hedelmöitettyä mätiä, 6500 punaherukan marjan kokoista oranssiamätipalloa.
– Elokuussa nähdään, miten kävi, kertoo istutuksesta vastannut limnogi ja kalamies Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojelu ry:stä. Silloin Holsti kaahlaa ojassa ja tutkii tilannetta sähkökalastamalla.
Rasian suojassa siihen asti kun eväspussi kestää
Mäti on reiällisissä rasioissa, joista poikaset pääsevät ulos kasvettuaan muutaman sentin mittaisiksi.
Poikaset kehittyvät kaksiosaisen reikärasian yläosassa ja tipahtavat hieman väljempään veteen
alaosastoon kuoriuduttuaan. Koska poikasilla on mahansa alla vararavintosäkki, pulleina ne eivät ruskuaispusseineen mahdu läpi rasian raoista ulos. Näin rasia suojaa aikansa pikkupoikasia vaaroilta, kuten Viinikanojaan nousevilta kutuahvenilta ja muilta pedoilta.
Vasta kun evässäkki on tyhjä, hoikkuneet kolmisenttiset poikaset pääsevät livahtamaan rasian raoista puroon. Viinikanojan taimenet ovat Rautalammin reitin kantaa, jota on istutettu pirkanmaalaisiin puroihin hyvällä menestyksellä. Esimerkiksi Härmälänojan viimesyksyisissä istutuksissa mäti kehittyi vaaksanmittaisiksi poikasiksi.
Ongelmana kiintoaines Taimenen eri kannat ovat sopeutuneet erilaisiin vesiin. Ehkä yllättäen kirkkaiden vesien jalokalana pidetty laji ei olekaan kovin kranttu. Kun happea riittää, se on menestynyt jo pitkään Uudenmaan savimaiden pikkupuroissa, ja istutuksista on syntynyt itseään ylläpitävä, kuteva taimenkanta.
Viinikanojan vesi on happamuudeltaan neutraalia, joten se sopii taimenelle.
Mutta miksipä taimen ei voisi elää myös Viinikanojassa, joka kunnostettiin hiljattain Viinikankadun liikenteenjakajan uusimisen yhteydessä. Rankasti muutettu taajamaränni levennettiin ja pohjaa kivettiin ja sorastettiin. Puro lirisee nykyisin oikein somana pikkuvirtavetenä. Happea piisaa ja pohjalla on taimenen poikasille sopivia piilopaikkoja.
Veden laatu riittää happamuudeltaan, sillä se on taimenelle sopivaa neutraalia. Sen sijaan ongelmana on liika kiinto- eli maa-aines, joka tukkii pohjia. Sitä valuu puron valuma-alueelta, joka oli ennen rakentamista silkkaa savipeltoa eikä savi ole muuksi muuttunut. Sateella puroon ryöppyää putkista myös sakeita hulevesiä kaduilta, pihoilta ja muilta kovilta pinnoilta. Lisäksi maata on vaarassa liettyä myös meneillään olevalta ratasillan työmaalta. Jos pohja peittyy, taimenen piilopaikat täyttyvät eikä aikanaan myöskään kutu ei onnistuisi, koska taimen lisääntyy sorapohjilla.
Taimenen menestys kertoo puron tilasta
Mätirasiat ankkuroidaan painoihin.
Viinikanojasta ei ole tulossa kalastusparatiisia. Taimenistutus on ympäristön tilaa mittaava koe.
– Taimen on bioindikaattori, limnologi Holsti sanoo.
Jotta taimenen menestyisi paremmin ja puroympäristöä palautettaisiin luonnonmukaisemmaksi, kalan elinmahdollisuuksia voitaisiin parantaa vähentämällä kiintoaineen valumista. Näin voidaan tehdä rakentamalla hulevesille erilaisia imeytys- ja suodatusjärjestelyjä ja tarvittaessa pohja voidaan puhdistaa. Lisäksi rännin loppupätkä voitaisiin kunnostaa puromaiseksi, kuten keskiosuuskin.